Kamalan väsynyt olo koko ajan, työn ja työharjoittelun yhdistäminen on kovin vaikeaa - varsinkin kun ottaa mukaan vapaa-ajan "pakolliset" menot, menot joihin haluaa ja velvollisuudet kuten siivous ja pyykkäys. Kahta jälkimmäistä olen tosin laiminlyönyt melko paljon tässä viime aikoina. Kavereitakin on tullut nähtyä aivan liian harvoin. Menen joka päivä kun kerkiän (eli todellisuudessa melko harvoin...) päikkäreille harjoittelun jälkeen, ja sitten loppu päivä meneekin kuin sumussa. Mutta jos ei nuku, silloin on vielä pahemmassa sumussa, tai ainakin erilaisessa. Päivällä nukkuminen ei vain sovi minulle, kun en sitten pääse sieltä sängystä ylös. Tai vaikka jos pääsisinkin, en saa mitään järkevää aikaiseksi.
Syöminen on ongelma. Ajattelen aina, kun näen itseni että "nainen, kokoa itsesi, tee jotain ruhollesi, olet lihavimmillasi!", mutta heti kun on (hyvää) ruokaa edessä kaikki ajatukset katoavat. Tähän asiaan on tehtävä muutos, pakko kai alkaa tekemään joka päivälle ateriasuunnitelmat etukäteen, ja pysyttävä niissä. Silloin ehkä kalorien kokonaissaanti pysyisi vielä järkevissä rajoissa. Tai se on oljenkorsi johon luotan. Voisin yrittää huomiseksi väsäillä tässä illan aikana, jos vaikka kerkeäisi. Painoa on pakko saada nyt alas päin. Kohta on joulukin, kaikki se kinkku ja suklaa! Voihan apua. Toivottavasti en joulun aikanakaan ylitä maagista läskirajaa, jonka ylitse en ole vielä ikinä lipsahtanut. Toisaalta se voisi olla hyvä motivaattori, mutta luulisi sitä motivaatiota löytyvän jostain muualtakin. Onhan aina helpompaa aloittaa laihdutus, jos on vähän vähemmän tiputettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti